Karhu ja ilves – uhanalaisista elinvoimaisiksi metsästämällä
Molempien lajien kohdalla kannan kehityksen tasapainottaminen olisi kannattavaa niin ekologisesta, turvallisuuteen liittyvästä kuin lainsäädännöllisestä näkökulmasta.
Molempien lajien kohdalla kannan kehityksen tasapainottaminen olisi kannattavaa niin ekologisesta, turvallisuuteen liittyvästä kuin lainsäädännöllisestä näkökulmasta.
Siinä missä metsästyksen itseisarvo ei kaikissa tilanteissa oikeuta metsästystä, eläimen itseisarvo ei myöskään tarkoita koskemattomuutta luonnossa. Eläimen arvo ei sulje pois mahdollisuutta sen tappamiseen, mutta se muuttaa sitä miten eläimeen suhtaudutaan.
Suden kiintiömetsästys alkoi tammikuun alussa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa keskustelu on käynyt kuumana. Kokosimme vastauksia yleisiin argumentteihin, jotka eivät näkemyksemme mukaan kestä tarkempaa tarkastelua.
Kankea ja paikallisesti epätarkka uhanalaisuusarvio ei yksistään ole järkevä peruste eläinlajin täysrauhoitukselle. Avaamme tässä kirjoituksessa, miksi joidenkin uhanalaiseksi luokiteltujen lajien metsästyksen kieltäminen ei yksinkertaisesti kannata, sekä miten uhanalaisuus yleensä määritellään.
Metsäkanalintukannat ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä, mutta syyt taustalla ovat moninaisia.
Metsästys, elinympäristöjen muutokset ja lisääntynyt petopaine kietoutuvat kokonaisuudeksi, joka vaatii tarkkaa tarkastelua – erityisesti kestävän riistakannan näkökulmasta.