Uuden metsästäjän tuki
Metsästäjätutkinnon ja metsästyksen aloittamisen välillä on tällä hetkellä valtava kuilu. Siihen on nyt tarjolla konkreettista apua ja mentorointia.
Metsästäjätutkinnon ja metsästyksen aloittamisen välillä on tällä hetkellä valtava kuilu. Siihen on nyt tarjolla konkreettista apua ja mentorointia.
Molempien lajien kohdalla kannan kehityksen tasapainottaminen olisi kannattavaa niin ekologisesta, turvallisuuteen liittyvästä kuin lainsäädännöllisestä näkökulmasta.
Siinä missä metsästyksen itseisarvo ei kaikissa tilanteissa oikeuta metsästystä, eläimen itseisarvo ei myöskään tarkoita koskemattomuutta luonnossa. Eläimen arvo ei sulje pois mahdollisuutta sen tappamiseen, mutta se muuttaa sitä miten eläimeen suhtaudutaan.
Suden kiintiömetsästys alkoi tammikuun alussa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa keskustelu on käynyt kuumana. Kokosimme vastauksia yleisiin argumentteihin, jotka eivät näkemyksemme mukaan kestä tarkempaa tarkastelua.
Sanassa ”metsästys” on paljon sisältöä. Metsästys ei ole ympäriinsä ampumista ja kaiken liikkuvan tappamista. Se sisältää paljon tietoa, taitoa, muistoja ja kokemuksia. Se sisältää paljon sellaista, mistä suurin osa meistä ihmisistä on jo alkanut vieraantua.
Monena syksynä on tullut räpellettyä minkkiloukkujen kanssa ilman merkittävää tulosta. Halu lintukantojen suojeluun on kova, mutta viikosta toiseen jalmari huutaa tyhjyyttään. Nyt selvitetään alan osaajalta, miten näitä vieraspetoja tehokkaimmin pyydetään.
Kankea ja paikallisesti epätarkka uhanalaisuusarvio ei yksistään ole järkevä peruste eläinlajin täysrauhoitukselle. Avaamme tässä kirjoituksessa, miksi joidenkin uhanalaiseksi luokiteltujen lajien metsästyksen kieltäminen ei yksinkertaisesti kannata, sekä miten uhanalaisuus yleensä määritellään.
Metsäkanalintukannat ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä, mutta syyt taustalla ovat moninaisia.
Metsästys, elinympäristöjen muutokset ja lisääntynyt petopaine kietoutuvat kokonaisuudeksi, joka vaatii tarkkaa tarkastelua – erityisesti kestävän riistakannan näkökulmasta.
Hylkeenpyyntikausi alkoi 16. huhtikuuta. Hylkeenpyynti on osa suomalaista rannikkokulttuuria ja sitä perustellaan nykyään erityisesti kalastuksen suojelemisella.
Viime viikolla linnanjuhlien menussa uutisoitiin olevan tarjolla Ylä-Lapista ansapyydettyä riekkoa, ja somessa tunteet kuohahtivat.