Metsästäjätutkinnon ja metsästyksen aloittamisen välillä on tällä hetkellä valtava kuilu. Samaan aikaan suurin osa metsästyksestä kiinnostuneista asuu kaupungissa. Tämä materiaali ja koulutuskonsepti on syntynyt rakentamaan siltaa tämän kuilun yli, jotta useammalla suomalaisella olisi realistinen mahdollisuus päästä tämän hienon elämäntavan pariin.
Tähän tarpeeseen on nyt luotu Metsästäjäsyndikaatti ry:n toimesta Uuden metsästäjän tuki (UMT)- koulutuskokonaisuus, joka auttaa aloittavia metsästäjiä seuraavien tärkeiden osa-alueiden kautta.
Näistä osa-alueista järjestetään kohtuuhintaisia koulutuksia, joista tiedotetaan UMT:n omassa whatsapp-yhteisössä. Pääset liittymään whatsappiin tämän linkin kautta.
Tai jos sinulla on riittävät kontaktit, tässä on tiivistelmä osa-alueista, joita koulutus käsittelee, ja joiden kautta voit myös itsenäisesti päästä lähemmäs metsästyselämäntapaa
Metsästyksen aloittaminen ilman kokeneen tukea on kivinen tie. Uuden metsästäjän tuen ensimmäisen koeryhmän mentorina toimii metsästyskirjailija Aleksi Lumme verkostoineen.
Mentoroinnissa tullaan käymään läpi kaikki UMT:n osa-alueet läsnä, ja etänä järjestettävien koulutusten muodossa.
Saat tiedon järjestettävistä koulutuksista UMT-whatsapp yhteisön kautta.
Vaikka metsästys on monelle elämän täyttävä elämäntapa, sen ei ole pakko olla sitä sinulle. Metsästää voi aivan hyvin viikonlopun tai pari vuodessa. Ampumaharjoittelua pitää tehdä useammin, mutta senkin voi tehdä osittain kylmäharjoitteluna kotioloissa. Metsästykselle ei siis tarvitse uhrata aivan koko elämää, joskin on sanottava että joillekin se vetoaa niin paljon, että imussa aikaa voi mennä enemmänkin.
Joka tapauksessa, metsästyksen aloittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Sen hienous aukeaa sivu kerrallaan, eikä sen kaikkia osa-alueita voi koskaan täysin ottaa haltuun. Siksi aloittajalta vaaditaan halua tutkia mikä metsästysmuoto olisi itselle sopivin ja kärsivällisyyttä. Ensimmäisenä vuonna opetellaan, samoin kaikkina seuraavinakin vuosina.
Aloittaessa on hyvä olla aktiivinen ja oma-aloitteinen. Metsästysmahdollisuudet kyllä aukeavat, mutta itse on oltava valmis tarttumaan toimeen, kysymään ja etenemään, vaikka polku ei kaikissa vaiheissa olisikaan täysin selvä.
Sinnikkyys on hyödyksi niin aloittaessa kuin metsästäessäkin. Ensimmäisen epäonnistumisen ääreen ei jäädä suremaan. Opit otetaan talteen ja yritetään uudestaan. Olosuhteet metsästäessä tulevat olemaan ihanan epämiellyttävät. Niissä kärvistely antaa kontrastia arjen tasalämpöisyydelle, mutta mikään ei poista sitä, että luonnossa tarvitaan sinnikkyyttä.
Paras tapa lähestyä metsästystä ja metsästäjiä on tietty nöyryys ja arvostus. Luonnosta ei mennä ottamaan, vaan pyytämään. Sama pätee metsästysseuroihin ja erityisesti maanomistajiin. Kaupungissa asuvan on hyvä muistaa, että maalla jokaisen tilkun jossa liikut omistaa joku. Maalla koettu omistajuus omasta ympäristöstä on hyvin erilainen kuin kaupungissa. Kaupunki (vaikka sielläkin omistus on toki totta), on ihmisille enemmän jaettua tilaa. Maalla on vähemmän väkeä, ja maahan koetaan vahvaa omistajuutta. Siis AINA kohdatessasi ihmisiä metsästäessäsi, suhtaudu heihin kunnioituksella, ystävällisesti tervehtien ja mukavia jutellen.
Ensimmäiset kokeilut ja asehankinta
Ennen asehankintaa kannattaa osallistua haulikkokoulun tai kiväärikoulun koulutuksiin tai metsästysammunnan ABC -koulutukseen, jossa käydään läpi sekä haulikon että kiväärin perusteet. Molemmissa näissä tärkein saatava oppi on asesopivuus. Eli se miten varmistat, että ostamasi ase on sinun mitoillesi sopiva. Myös ampumarata SSG järjestää laadukkaita ampumakoulutuksia. Tärkeintä aloittaessa on oppia turvallisen aseenkäsittelyn perusperiaatteet ja oppia miten valitset aseen, joka on mitoillesi sopiva. Tämä onnistuu parhaiten mainittujen koulutusten kautta.
Metsästyksen, tai ampumaharjoittelun aloittamiseen ei tarvita välttämättä edes omaa asetta. Aseluvan haltija, voi lainata omaa asettaan haltijan välittömässä valvonnassa. Eli mikäli olet jo suorittanut metsästäjätutkinnon, sinun on mahdollista päästä jopa metsälle kunhan aseluvallinen mentori on käden mitan päässä.
Tärkeimmät asehankinnan periaatteet ovat: suhteellisen edullinen riittää, KUNHAN ase on sinulle oikean kokoinen ja sopii siihen metsästykseen, jota haluat harjoittaa.
Millainen ase?
Kivääri. Yleiskaliibereilla (esim .308 tai 6.5 creedmoor) voi metsästää kaikkea laillista riistaa. Suurriistaa, pienriistaa ja lintuja. Patruunavalinta tulee tehdä kohdelajin mukaan. (laajeneva luoti suurriistaan, täysvaippaluoti lintuihin, hajoava luoti pienpetoihin. Isompi kaliiberi (esim 30-06 tai 9,3mm) tuo enemmän pysäytysvoimaa esim. suurriistalle ja samalla herkkyys oksakimmokkeille pienenee. Pienemmät kaliiberit (esim .222) taas ovat tarkkoja lintukiväärejä ja .22 on harjoittelun kannalta edullinen. Kaikkein tärkeintä kiväärillä on kuitenkin aina osuman sijoittaminen vitaalialueelle ja se, että luodin osumaenergia ylittää minimin
Haulikko. Sopii pienriistalle ja linnuille. Haulikko on nopeiden ampumatilanteiden ja lyhyiden matkojen (alle 30m) ase. Sillä on mahdollista osua liikkuviin pieniin kohteisiin paljon helpommin kuin kiväärillä. Haulikko on myös turvallinen, koska yläsektoriinkin ammutut haulit eivät ole vaarallisia enää 100m matkalta. 12 cal on yleisin ja siihen on saatavilla edullisimmin ampumatarvikkeita eri tarpeisiin.
Metsästysjousi. Sopii peuralle, kauriille ja pienriistalle. Teho riittää hyvin tappamaan mitä tahansa riistaa (kunhan jousi on riittävän jäykkä). Suomessa suurin sallittu jousiriista on peura ja villisika. Jousi on hidas lyhyiden etäisyyksien ase. Ampumamatkat ovat keskimäärin 20m luokkaa. Siksi jousella käytännössä kyttäillään. Usein puuhun kiiveten. Jousi on harjoittelun kannalta loistava ase. Jousi sopii myös sellaisille, jotka eivät pidä tuliaseista, eikä jousen hankintaan tarvita lupaprosessia. Ampumaratoja löytyy myös Helsingistä ja aseella voi harjoitella vaikka omassa kodissa, jos parisuhde sen kestää.
Paras tapa tutustua jousimetsästykseen on osallistua taljajousikokeiluun Helsingissä tai Espoossa. 2h koulutuksen voi varata osoitteesta metsastakirja@gmail.com
Aseluvan hakeminen
Poliisin ohje aseluvan hakemiseen on hyvä käydä läpi.
Metsästysperustainen aselupa on mahdollista saada esittämällä poliisille hakupersutaksi metsästys, ja näyttämällä todisteeksi harrastuksesta metsästystutkinto ja vastaus kysymykseen “missä aiot metsästää.”
Prosessi lyhyesti:
– Suorita metsästäjätutkinto
– Haali valmiiksi todistus metästäjätutkinnon suorittamisesta, ja jos olet asevelvollinen, sotilaspassi, sekä virallinen henkilöllisyystodistus eli passi tai kuvallinen henkilökortti. Pelkkä ajokortti ei riitä.
– Varaa aika poliisilaitokselta, tai mene jonottamaan ilman ajanvarausta. (aikoja voi olla vaikea saada, mutta jonottamalla pääsee usein asioimaan nopeasti.
– Täytä poliisin perustelulomake etukäteen.
Huom! Ensimmäinen aselupa myönnetään määräaikaisena. Sinun on kerättävä aseen hankinnan jälkeen päiväkirjamerkintöjä aseella harjoittelusta ja sillä metsästämisestä. Vapaamuotoinen vihko riittää. Mitä metsästit, missä, kenen kanssa. Pyydä mukana olevalta henkilöltä vihkoon allekirjoitus. Tätä päiväkirjaa tullaan kysymyään kun haet myöhemmin pysyvää aselupaa.
Mikäli lähipiirissäsi on koon ja käyttötarkoituksen osalta sinulle sopivia aseita, ja omistaja siihen suostuu, voit hakea olemassaolevaan aseseen myös rinnakkaislupaa.
Kurssin yksi kerta järjestetään ampumaradalla, jossa pääsemme tutustumaan yleisimpiin aseisiin ja keskustelemaan siitä miten ampumista kannattaa harjoitella.
Tärkeintä on opetella aseenkäsittely automaatiotasolle. Esimerkiksi aseen patruunapesän tarkastaminen tulee tapahtua automaattisesti aina kun ase otetaan käsittelyyn.
Aseen hankinnan jälkeen sitä kannattaa käsitellä kuivaharjoitellen. Oman aseen on oltava tuttu ja kontrollit (erityisesti liipaisu ja varmistaminen) automaatiotasolla.
Opettele neljä neljä ehdotonta turvallisuussääntöä selkärankaan.
Näitäkin sääntöjä on kerrattava käytännön kautta. Patruunapesän tarkastaminen joka kerta kun otat aseen käsittelyyn. Piippukurin opettelu onnistuu laserpatruunan kanssa. Laserpatruuna näyttää mihin piippu osoittaa. Voit sen kanssa liikkua ja pyöriä kotioloissa, koko ajan tiedostaen mihin piippu osoittaa, sormi poissa liipasimelta. Ampumaradalla on syytä opetella ajattelemaan myös aina mitä kohteen takana on.
Opettele tunnistamaan ampumataitosi taso
Monet harjoittelevat virheellisesti ampumaan ainoastaan hyvältä tuelta ja vakiomatkalta. Sinun on tiedettävä miltä matkalta ja millaisesta ampuma-asennosta osut kohteeseen 9 laukausta kymmenestä.
Paras tapa todentää tämä on (radan sääntöjen sen mahdollistaessa) harjoittelu n. 23 cm teräslautaseen antaa välittömän palautteen. Miltä matkalta osut? Osutko seisten ilman tukea, istuen, polvelta, tuen kanssa ja liikkuvaan maaliin.
Kun haet radalta varmuuden tasostasi, tiedät mitkä laukaukset jätät metsästystilanteissa ampumatta. Myös ampumaradalla on syytä harjoitella ampumatta jättämistä. Jos asento ei tunnu oikealta, tai iskee liika jännitys, laukaus kannattaa jättää ampumatta ja purkaa tilanne.
Simulaattorit ja kylmäharjoittelu.
Kaupungissa harjoittelu on haastavaa. Ratoja on vähän. Siksi harjoittelua pystyy täydentämään simulaattoreilla kuten GAIM-virtuaalilaseilla ja accurize maalitaululla. Niiden mahdollisesti korkealta tuntuva hinta palautuu takaisin säästettyinä patruunakuluina hyvin nopeasti. Eri ampuma-asentoja voi harjoitella kotona tyhjällä aseella.
Varusteet ovat metsästyksen kaikkein vähiten tärkeä osa. Jos kukkaro kestää, voit toki hankkia jo aloittaessasi paljon, mutta välttämätöntä se ei ole.
Minimissään tarvitset:
Kahisemattoman säähän sopivan kuorikerroksen, missä tahansa muussa värissä kuin sinisenä. (Sorkkaeläimet näkevät sinisen erityisen hyvin)
Maastokuvion laadulla ei ole aloittaessa käytännön merkitystä.
Gore -tex ei ole mikään välttämättömyys. Liikkuvaan jahtiin se sopii hiostavuutensa takia huonosti.
Säähän sopivat kengät. Saappaat ovat oikein hyvät.
Villakerrasto on arvokas. Kerrospukeutumalla pystyt säätelemään lämpötilaa hyvin.
Voit aivan hyvin aloittaa metsästyksen perus retkeilyvarusteilla ja hankkia varusteita lisää sitä mukaa kun huomaat tarvitsevasi niitä.
Koulutamme kurssin osana myös riistatiedustelua. Eli kuinka oppia lukemaan suoraan kartalta, missä erityisesti sorkkaeläimet ja jänikset liikkuvat. Ja kuinka tämän ennakkotiedustelun jälkeen luonnosta on mahdollista löytää jälkiä. Tämä on tärkeä taito valitessa esimerkiksi kyttäyspaikkoja.
Tämä vaatii käytännön harjoittelua osaavan metsästäjän kanssa, jotta luonnon merkit tulevat käytännössä tutuksi. Kun opit riistan käyttäytymisen periaatteet ja alat nähdä luonnossa jälkiä, ne alkavat hyppiä silmille kaikilla ulkoilureissuilla.
Tähän osa-alueeseen liittyy eniten harhakäsityksiä. Metsästystä aloittaakseen ei tarvitse kuulua seuraan. Uudellamaalla se onkin vaikeaa, koska täällä on valtavasti metsästäjiä, mutta hyvin vähän metsästysmaita.
Minimissään tarvitset kuitenkin luottamuksellisen yhteyden johonkin metsästäjään, joka voi kertoa oman seuransa vieraskäytännöistä tai maanomistaan, jonka maille voit saada metsästysluvan. Monet seurat myyvät päiväkortteja tai jopa vuosikortteja, joilla heidän alueillaan saa tietyillä ehdoilla metsästää kuulumatta seuraan. Se antaa mahdollisuuden näyttäytyä ja tutustua seuran jäseniin. Ja pienellä korvauksella pystyt tukemaan seuran toimintaa, koska tulet vieraaksi heidän valmistelemaansa pöytään.
Myös valtion maille on mahdollista lunastaa metsästysoikeus, mutta ensimmäisillä kerroilla kannattaa ehdottomasti lyöttäytyä osaavamman metsästäjän seuraan, jotta reissusta on mahdollista saada muutakin kuin ulkoilmaa ja muistoja maisemista.
Seuratoiminnasta on hyvä tietää seuraavaa:
seurat eivät ole ole palveluorganisaatio, vaan porukka, joka haluaa harjoittaa yhdessä itselleen tärkeää elämäntapaa. Luottamus on metsästäjän tärkein valuutta ja siksi seuroihin mukaan pääseminen onnistuu käytännössä vain siten, että tutustut seuran jäseniin henkilökohtaisesti ja olet valmis tuomaan oman panoksesi seuratoimintaan, vähintään talkoisiin osallistumisen muodossa. Myös pienpetopyynti on hyvä tapa osoittaa aktiivisuutta ja tehdä seuraa ja luontoa hyödyttävää työtä . Siten reitti koejäseneneksi voi aueta. Joskin uudellamaalla se on kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan vuoksi erittäin vaikeaa, joskaan ei mahdotonta.
Kehä kolmosen ulkopuolella sen sijaan metsästysseurat jopa kaipaavat uusia aktiivijäseniä, joten esim. mökkipaikkakunta voi tarjota hyviä mahdollisuuksia ottamalla asiallisesti yhteyttä seuraan ja kysymällä miten olisi paras tulla esittäytymään.
Seuran jäsenvaatimukset, esimerkiksi maanomistuksen tai maksujen suhteen vaihtelevat. Ainoa tapa saada niistä selvää on etsiä seurasta yhteyshenkilö ja tutustumalla häneen. Joillakin seuroilla on nettisivuja, joilta tietoa löytyy, mutta silti henkilökohtainen kontaktointi, tai vaikkapa paikkakunnan facebook-ryhmästä kysely on tarpeen.
Metsästäjän oikea duuni vasta alkaa riistalaukauksen osuttua. Eläin on osattava käsitellä. Kyseessä on aluksi haastavalta tuntuva taito, joka on pohjimmiltaan kuitenkin vain käsityötä. Jokaisesta vaiheesta on olemassa pätevää videokoulutusmateriaalia: esimerkiksi tämä suolistusvideo ja tämä nylkemisvideo. Samoin on sorkkaeläinten paloittelun suhteen. Hirvet, peurat, kauriit ja rusakot ovat anatomisesti yllättävän samanlaisia. Kun osaat käsitellä yhden niistä, muut ovat vaan saman toistoa, vain eri kokoisina.
Riistan käsittelyssä tärkein rohkaiseva sääntö on: aloita ja kokeile. Käytä videoita tukena. Aluksi työ on hidasta ja saatat pelätä, että ethän vain pilaa lihaa. Käytännössä pilaaminen on erittäin vaikeaa. Mikäli suolistaessa puhkaiset mahan, haju on tuima, mutta lihan voi huuhdella. Jos tökkäät nylkiessä puukon lihaan, siihen tulee viilto, mutta liha on edelleen täysin syötävää. Samoin on paloittelun suhteen. Jälki voi olla vähän rujoa, mutta ei se vaikuta makuun. Käsittelyn voi oppia VAIN tekemällä itse, eikä sitä tarvitse pelätä.
Yksi helppo sääntö on: älä paloittele samalla veitsellä (eikä kumihanskoilla) kuin suolistat. Vatsan bakteereja ei kannata levittää lihaan.
Seuraavat välineet on hyvä hankkia.
Nylkypuukko
De-boner -veitsi
Viiltosuojahanska (jonka päälle kumihanskat)
Teroitusväline. Minimissään timanttilevy (käyttö vaatii hiukan opettelua) tai aloittelijalle helposti haltuun otettavaksi huippuvälineeksi Ken onion work sharp hihnaterotin.
Moni kokenut metsästäjä on vältellyt lihanleikkuun opettelua aivan turhaan. Käsittelytaito on yksi oleellisimmista metsästyksen osa-alueista.
Koulutuksemme osana tarjoamme myös mahdollisuutta osallistua saaliseläinten käsittelyyn. Tätä ei kuitenkaan voida aikatauluttaa, koska saalista tulee silloin kun sitä tulee. Julkaisemme ryhmässämme kutsuja silloin kun käsittelyyn on tarjolla tilaisuus.
Riistalihan laitto on yhtä helposti opittava taito kuin mikä tahansa ruoanlaitto. Jauhelihasta voi tehdä mitä tahansa mitä tuotetusta jauhelihastakin. Mureampia paisteja ja fileitä voi käsitellä kuin mitä tahansa muutakin mureaa lihaa. Sitkeämpiä paisteja taas pitää hauduttaa pidempään. Niistä voi tehdä esim. hyvää nyhtöä. Sydän, maksa ja kieli vaativat oman ohjeensa, mutta niitäkin löytyy helposti google-teknologiaa hyödyntäen.
Riistalihan säilötään yleisimmin vakuumissa pakastimeen, joten erityisen hyvä valmistusmenetelmä on sous vide. Pakastetun ja vakumoidun paistin voi heittää vaikka suoraan pakkasesta lämminvesikylpyyn, jossa se kypsyy juuri valittuun lämpötilaan viimeistelyä varten.
Kurssillamme riistaruoanlaiton opettajina toimivat rotisseur -kokki Petteri Kantola, sekä Riista-ateljee -koulutusravintolaa pyörittävä kokki Martin Hägglund.
